PELTOLA-METSÄLÄT

Mökkielämää

 

Puhelin soi. Johanna rientää vastaamaan. Soittaja on Anneli-mummo Tampereelta. Mummo kertoo hänen ja Arvi-papan olleen mökillä keskiviikkona. Hauskajärvellä oli ollut ihana aurinkoinen kevättalven päivä. Joku oli tehnyt hyvät ladut järven jäälle ja he olivat käyneet hiihtämässä siellä. Lapsenlapsi, Jammun ja Ellun Kaisa-serkku, oli ollut mukana. Kaisa on 6-vuotias ja kova tyttö hiihtämään.

 

Annelin ja Arvin mökki sijaitsee lähellä Tamperetta. Se on hankittu silloin, kun Johanna oli 3-vuotias, aika monta vuotta sitten siis. Tämä keskellä autiota peltoa järven rannalla sijainnut pikku hirsimökki on nimeltään Lumimäki. Nykyään mökin ympäristössä kasvaa kymmeniä erilaisia Arvin istuttamia lehti- ja havupuita. Se ei enää ole pellon keskellä, vaikkakin lähituntumassa vielä peltoja onkin, eivätkä puut ole mitään pikkupuita, vaan tuuheita puuvanhuksia, jotka joskus Johannan harmiksi ovat auringon tiellä. Joskus niitä voisi karsia, mutta ne ovat Arvi-papalle kovin rakkaita… Annelin ja Arvin ostettua mökin siellä kävi alkuvuosina koko muukin suku, ja paljon ystäviä, kun siihen aikaan mökkien omistaminen ei vielä ollut niin tavallista kuin nykyään. Retkeily järven rannalla oli silloin kaikille sukulaisille mukavaa ajanvietettä.

 

Johannalla on paljon ihania – ja vähemmänkin ihania - lapsuusmuistoja mökiltä. Lapsuudessa Johannan perhe vietti siellä kaikki kesät ja usein Arvin rakennettua tontille vielä toisenkin mökin he viettivät siellä myös talvilomia. Tosiaan, tilaa mökillä on nykyään enemmän, vaikka kymmenelle hengelle, koska tontin mäennyppylälle rakennettiin 1980-luvun taitteessa uusi mökki, hirsirakenteinen hyvin eristetty pikku talonen, jossa on keittiö, makuusoppi ja tupa. Ylämökissä, joksi tätä mökkiä kutsutaan, on vahvarakenteinen muurattu uuni, jonka on muurannut Aimo-setä. Johannan suvussa on paljon muurareita ja suvun osaamista on hyödynnetty tämän mökin suunnittelussa. Aimo-setä muurasi varaavan uunin. Sen saa helposti lämpimäksi kovimmillakin pakkasilla ja se pysyy kyllä lämpimänä.

 

Annelin ja Arvin mökeillä ei ole sähköä ollenkaan. Se on oikeastaan Johannan syytä. Johanna on nimittäin saanut puolet Lumimäen mökeistä ennakkoperintönä vanhemmiltaan ja hän on jyrkästi vastustanut sähköjen asentamista. Johannan mielestä mökki ei ole mökki, jos siellä on liikaa kaupunkimaisuuksia. Hänen mielestään siellä on lämmitettävä puilla ja oltava niin kuin vanhanajan mökeillä kuuluukin olla. Aurinkopaneeleja hän on kyllä harkinnut, mutta niitä ei ole vielä asennettu. Oikeastaan yksi asia Johannan mielestä mökillä olisi kiva nykyisten lisäksi, nimittäin kaivo. Tällä hetkellä mökille viedään vesi kanisterissa kotoa tai haetaan läheiseltä camping-alueelta. Johannalla on myös joskus ollut akku kännyköiden lataamista varten. Öljylamput ovat oikein toimiva vaihtoehto valaistuksessa, puulämmitys on ihanan pehmeä ja saunakin lämpiää nopeasti puilla. Ylämökissä on hyvä vanhanajan puuhella, jolla keitetyt kahvit ovat parhaita maailmassa. Alamökissä on kaasuhella, jos halutaan keittää kahvit pikaisesti. Ja oikein kuumilla ilmoilla on oikein mukavaa lämmittää ruokaa kaasulla, koska puuhellalla helteellä lämmitettäessä mökki helposti lämpenee liikaa.

 

Johannan ollessa lapsi Anneli ja Arvi viettivät mökillä yleensä koko kesän. Pihamaalla oli perunamaa ja kasvimaa, jossa kasvoi mansikoita. Johanna tottui kitkemään rikkaruohoja ja se ei ollut aina kaikista hauskinta kesässä. Syksyisin poimittiin sieniä ja marjoja, mustikoita ja puolukoita läheisessä metsässä. Johanna oli kova soutelemaan ja uimaan. Johannan isoisä kalasti paljon ja Johanna oli isoisänsä kanssa usein kalassa. Isoisä oli Johannalle vihainen, jos tämä häiritsi hänen kalarauhaansa höpöttäen omiaan. Mökillä saattoi tehdä kaikenlaista, kuten vaikkapa vain vaellella pitkin mökkiteitä ja laulaa ja poimia metsämansikoita heinään.

 

Jammu ja Ellu viihtyivät mainiosti mökillä ollessaan pienempiä. Heillä oli se etu, että heitä oli kaksi ja näin ollen heillä oli seuraa toisistaan. Jammun ja Ellun oikea isä ei puolestaan ollut yhtään mökki-ihminen. Häntä arveluttivat kovasti hyttyset, ampiaiset, madot ja hämähäkit, joita mökillä saattoi tavata. Ja hiiret. Itse asiassa mökillä ei kesäisin hiiriä juuri näkynyt, mutta talvisin Arvi houkutteli hiiriä juustonpalojen avulla hiirenloukkuihin saaden aina välillä hyvänkin saaliin. Jammulla ja Ellulla oli pienenä mökillä ollessaan monenlaista tekemistä: majanrakennusta, leikit käpylehmillä ja muilla käpyeläimillä, leikit Johannan isoisän rakentamassa leikkimökissä ja tietenkin alituista uimis- ja saunomispuuhaa. Johannan ja lasten isän erottua Johanna vietti lasten kanssa paljon aikaa mökillä ja nämä oppivat touhuamaan siellä. Aluksi Jammu arasteli puuceessä käymistä, mutta tottui maalaiselämään varsin nopeasti. Nyt isompina lapset eivät enää juurikaan välitä mökkeilystä, mutta Johannan kysyessä Ellulta, pitäisikö mökki myydä, oli vastaus ehdoton ei…ehkä tulevaisuudessa jälleen mökkeily saa uusia ulottuvuuksia. Ja on Johannakin aika ajoin miettinyt muuttavansa mökille asumaan kokonaan – pois kaupunkielämän pyörityksestä. Jonakin päivänä. Ehkä.

Nykyään mökki joutuu olemaan ylhäisessä yksinäisyydessään miltei aina. Anneli ja Arvi asuvat kyllä melko lähellä sitä ja käyvät siellä toisinaan päiväseltään – keittävät kahvit ja syövät eväät, tarkistavat hiirisaaliin, talvella hiihtävät vähän, kesällä uivat ja lämmittävät saunan. Peltola-Metsälät ovat viime vuosina ennättäneet sinne hädin tuskin kerran kesässä, juhannuksena. Mukana ovat olleet oman väen lisäksi Antero, Noora ja Mikko. Anneli ja Arvi, Johannan pikkusisko Päivikki ja Päivikin tytär Kaisa ovat käväisseet mökillä usein juhannusaattona. Viime kesänä juhannuksenvietossa mukana oli myös Mikan pikkuveli tyttöystävänsä kanssa.

 

Juhannukset ovat olleet hauskoja – ei ole ollut kiirettä mihinkään, on voitu laittaa hyvää ruokaa yhdessä, saunoa, uida ja olla vaan. Yleensä juhannukseen on kuulunut erilasia leikkimielisiä juhannuspelejä – esimerkiksi viime juhannuksena oli naamiaiset, joissa valittiin juhannuksen paras asu. Naamiaisiin liittyivät traditionaaliset juhannusolympialaiset, johon jokainen osallistuja sai keksiä yhden lajin. On ollut mölkkyä, metsägolfia, ruoka-aineiden maistamista silmät sidottuna, kokkisotaa, krikettiä, vesihiihtoa omintakeisin hiihtovälinein soutuveneen vetämänä ja runonkeksintää annetuista sanoista. Viime vuoden parhaana pukeutujana palkittiin Noora, joka oli pukeutunut hirvikärpäseksi. Hänellä oli ruskea asu, ja hänen päässään oli hirvensarvet. Keskivartalosta sojottivat toiset kädet. Muillakin oli mainioita asuvalintoja.

 

Ei Peltola-Metsälöiden juhannuksenvietossa ole ihan kokonaan unohdettu perinteisiä juhannustaikojakaan, puhumattakaan vihdoista ja juhannuskoivuista. Kaikki ne ovat oleellinen osa juhannusta, samoin kokko, joka kootaan usein grillikatoksen lähelle keskiyöllä. Hauskajärven rannoilla on usein monia loimuavia kokkoja ja yleensä valkoiset juhannusruusut puhkeavat kukkaan juuri oikeaan aikaan tuoksun ollessa huumaava. Mikko on innokas vuolija, hän vuolee joka juhannus uusia ruokailuvälineitä puusta. Niitä on kertynyt jo ainakin laatikollinen. Ellu kerää seitsemän eri kukkaa tyynyn alle yöksi ja on puhumatta lopun iltaa nähdäkseen yöllä unen tulevasta sulhasestaan. Vastarannan mökillä on niin kauan kuin Johanna jaksaa muistaa soitettu juhannuksena haitaria. Juhannus ilman tuntemattoman haitarinsoittajan Tiikerihaita, Tulipunaruusuja tai Uralin pihlajaa ei olisi juhannus ollenkaan.

 

Mökin käyttö oman väen voimin on tällä hetkellä melkein olematonta. Johannan ystävän Mariannen miesystävän poika perheineen on muutamana vuonna vuokrannut mökkiä. He ovat pitäneet paikasta ja Anneli ja Arvi vuokraajista. Annelilla ja Arvilla on nimittäin ollut hieman epäluuloinen suhtautuminen mökillä käyviin vieraisiin, ihan kenelle tahansa he eivät haluaisi sitä vuokrata. Elämäntilanteet vaihtelevat, lasten kasvettua isoiksi mökin käyttö on vähentynyt, kun kaverit ja harrastukset ovat tulleet mökkeilyä tärkeämmiksi. Mahdollisesti lasten muutettua maailmalle Johanna viihtyy jälleen enemmän mökillä, ja kai se Mikakin saattaa siellä poiketa. Ja ehkä lapsetkin tulevaisuudessa löydettyään elämänkumppaninsa ja perustettuaan perheet (jos näin käy...) haluavat taas olla mökillä uusine kumppaneineen ja lapsineen.

 

Tehtäviä
Tekstinymmärtäminen
Sanasta tarinaksi, sanalista