top of page

MUUTTOTALKOOT

 

Johannan hyvä ystävä Marianne oli yrittänyt jo pitkään saada liian isoksi käynyttä taloaan myydyksi. Marianne oli laittanut talon myyntiin edustavalle kiinteistönvälitystoimistolle jo kuluneen vuoden lokakuussa. Moni oli käynyt katsomassa taloa, mutta monelle se oli ollut liian kallis, liian suuri tai liian kaukana Lahden keskustasta. Mikä onni ja autuus, kun selvisi, että eräs perheryhmäkotia perustava pariskunta haluaisi ostaa sen – ja mieluiten erittäin pian!

 

Mariannelle tuli kiire. Hän oli elänyt kiireistä elämää jo useita vuosia ja  talossa oli tilaa yli 300m2. Lisäksi siellä oli tilava autotalli ja Mariannen äidin vanha navetta, joissa kaikissa oli säilytetty käytöstä hylättyä tavaraa. Kymmenien vuosien aikana kertynyttä romua oli joka paikassa kaapit pullollaan. Marianne yritti epätoivoisesti pakata, mutta eihän siitä meinannut mitään tulla, ja muuttoviikolla häneen iski myös flunssa – tietenkin.

 

Kun muuttopäivä koitti, Mariannen talolle tuli joka taholta houkuteltua talkooväkeä sankoin joukoin. Sukulaisia, ystäviä ja työkavereita oli tarjoutunut avuksi monia ja haastava homma alkoi. Paikalle oli tuotu iso jätelava ja muuttorekka - osa tavaroista oli tarkoitus viedä väliaikaisesti parinsadan metrin päässä olevaan autotalliin, jonka käyttöön oli saatu lupa uudelta omistajalta vielä vähäksi aikaa.

 

Aluksi muuttoporukka oli lievän epätoivon vallassa, kun tavaraa näytti olevan niin hirveästi. Siellä oli huonekalujen lisäksi todella paljon lasten tekemiä taideteoksia, isoäidin kutomia mattoja ja ystävien tuomia lahjaesineitä. Pikku hiljaa kuitenkin huonekalujen ja tavaroiden määrä hupeni ja pieniä toivon pilkahduksia alkoi olla näkyvissä. Itse asiassa Mariannen vauvaa odottava tytär oli jo edellisellä viikolla vienyt osan tavaroista uuteen asuntoonsa – nimittäin tytär juuri tämän muuton yhteydessä oli päättänyt muuttaa yhteen poikaystävänsä kanssa. Heidän uuteen asuntoonsa oli tarvittu kalustusta.

 

Hiki virtasi ja talkooväki ramppasi tukevia rappusia ylös ja alas milloin minkäkinlaisen kuorman tai kantamuksen kanssa. Välillä käytiin juomassa virkistävät kahvit, limsaa tai purkki olutta. Lopulta kaikki uuteen asuntoon menevät tavarat oli pakattu ja pullisteleva muuttokuorma lähti kohti uutta asuntoa. Osa jo uuvuksissa olevasta talkooväestä lähti purkutöihin ja osa jäi selvittelemään vanhaan asuntoon jääneitä pikkutavaroita ja siivoamaan vanhaan asuntoon. Johanna lähti uuteen asuntoon menevän porukan mukana. Hän pakkasi ison taulutelevision ja videot takapenkille ja ajeli kohti Lahden keskustaa.

 

Uusi asunto oli todella kaunis vaaleine seinineen, mustine ikkunankarmeineen ja keittiön kivilattioineen. Talon pihalla oli ihana patio ja puutarhasta näki selvästi sen olevan hyvin hoidettu. Pikku hiljaa auringossa sulavan lumen alta pilkotti kasveja ja upeasti suunniteltuja kiviasetelmia. Totta kai asunto oli pieni verrattuna vanhaan asuntoon, neliöitä oli yksi kolmasosa entisestä. Pian uusi asunto täyttyi muuttolaatikoista ja jätesäkeistä, joissa oli tiiviisti pakattuja vaatteita ja tekstiilejä. Marianne huomasi myös, että uuteen asuntoon oli tullut myös sellaisia tavaroita, jotka kuuluivat autotalliin ja pari haisevaa roskasäkkiäkin oli tullut vahingossa mukaan.

 

Kun muuttorekka oli tyhjä, oli vuorossa muuttopizzat. Kaikilla olikin jo kova nälkä. Pizzeria Herkun mies toi kahdeksan höyryävää pizzaa keittiön pöydälle ja suuri osa niistä hävisi hetkessä. Pizzan syömisen jälkeen suurin osa muuttajista jatkoi matkaansa viikonlopun viettoon oman perheensä kanssa. Muuttoväen syömät pizzanloput pakattiin  takaisin odottamaan iltaa. Johanna lähti vielä Mariannen kanssa vanhaan asuntoon siivoamaan.

 

Vanhassa asunnossa oli vielä paljon tekemistä, kaikenlaista pikkutavaraa oli vielä jäänyt autotalliin vietäväksi. Johanna kantoi autotalliin vielä monta säkkiä tavaraa ja sitten hän alkoi lakaista lattioita ja tarkistaa tyhjennettyjä kaappeja, ettei niihin ollut jäänyt mitään. Hän myös vain lakaisi kaapit harjalla, koska Marianne oli sanonut, että niitä ei tarvitse pestä. Talon uusi omistaja aikoo tehdä perustavaa laatua olevan remontin, mistä syystä kovin tarkka siivoaminen olisi ollut ihan turhaa. Paikat laitettiin kuitenkin mahdollisimman siistiin kuntoon.

 

Ilta alkoi jo hämärtää, kun Marianne lähti uuteen asuntoonsa. Hän suunnitteli ottavansa lasin viiniä ja menevänsä sohvalle – jos löytäisi jostakin muuttolaatikkojen alta uuteen asuntoon viedyn sohvan. Hän aikoi olla tekemättä enää mitään sinä päivänä. Hän oli ihan poikki ja kuumekin oli nousussa, kun Buranan vaikutus alkoi hiipua. Johanna jäi vielä Mariannen siskontyttären kanssa siivoilemaan keittiötä ja alakertaa, mutta kun heidänkin piti lopulta lähteä, oli selvää, että Mariannella oli vielä paljon tekemistä seuraavana päivänä.

Kappale 11

bottom of page